Huvitammeko itsemme hengiltä eli tyhmälistö ennen ja nyt

Postman: Huvitamme itsemme hengiltä 
Kirjan Huvitamme itsemme hengiltä esipuheessa Neil Postman esittelee Uljas uusi maailma -teosta, ja ilmoittaa jakavansa Huxleyn pahimman pelon: sivistys rappeutuu viihteen syrjäyttäessä sen. Pelko on turha, ongelma on että Postman, Huxley ja kumppanit kuvittelevat olevansa maailman viimeisiä älyköitä. Kulttuurirappion ennustaminen on ollut älyköiden lempiaihe kautta aikojen. Minä sen sijaan väitän, että heiltä puuttuu perspektiivin tajua.

Huxleyn maailman huume, soma, jonka Postman tulkitsee televisioksi ja joka nykyään tulkittaisiin internetiksi, ei ole sivistyksen tuho. Ei ole uskottavaa että kaikki retkahtaisivat somaan, televisioon tai internetiin. Oikeassa maailmassa hypnopedian kyseenalaistavia bernardeja, idealistisia johneja ja henkisesti liikakasvaneita helmholtzeja riittää aina.

Kirjojen merkitys: absoluuttinen vai suhteellinen 
Postman olettaa virheellisesti, että lukutaidon ja kirjojen merkityksen pitäisi pysyä absoluuttisesti samana, mutta ihmisten ymmärrys heikkenee ja kulttuuri viihteellistyy. Väärin. Lukutaidon määrä kasvaa, mutta sen merkitys tiedon välittäjänä ja sivistyneisyyden osoittajana heikkenee.

Totta kai silloin kun lukutaito alkoi yleistyä, kirjat olivat tärkeä sivistyneisyyden mittari ja apuväline. Nykyään parempi mittari olisi ehkä argumentointitaito, kriittisyys tai jokin muu. Ei voi olettaa, että sivistyneisyyden kriteerit pysyisivtä ikuisesti samana. Sen sijaan on ilmiselvää, että tyhmien ihmisten osuus kaikista pysyy aina samana. Erona on se, että nykyään tyhmätkin ihmiset osaavat lukea, lisäksi netin myötä tyhmälistö näkyy enemmän kuin ennen.

Sivistyneisyyskäyrä
Oletetaan, että sivistyneisyyskäyrällä lukutaito on nollakohta. Kun vain pieni osa ihmisistä osaa lukea, sivistys ja lukutaito jonkin verran linkittyvät yhteen, molemmat ovat nollakohdan oikealla puolella. Postman piilo-olettaa, että kun lähes kaikki osaavat lukea niin kaikkien lukutaitoisten pitäisi sijoittua yhtä sivistyneeksi kuin ennen. Ei tietenkään pidä paikkaansa, lukutaidon ja sivistyksen suhde ei pysy samana. Käyrä vain siirtyy nollakohdasta oikeaan päin. Nyt lähes kaikki sijaitsevat nollakohdan oikealla puolella, mutta sivistyneistön osuus kaikista on edelleen sama kuin ennen, eli hyvin pieni osuus.

Sivistyneisyyskäyrällä on siis ollut erilaisia y-akseleita, jotka kulkevat käyrän päästä päähän. Joskus akseli oli lukutaito, nyt kun se on mennyt jo ohi, sen tilalla voi olla esimerkiksi medialukutaito. Yhteiskunnan tehtävä on opettaa jäsenilleen kulloinkin ajankohtaisen akselin käyttötaidot. Taidon omaksuvien profiili tosin on hieman erilainen joka kerralla, lukutaidon edelläkävijät olivat eri asemassa yhteiskunnassa kuin netin edelläkävijät.

Informaatioähky
Joka paikassa valitetaan että informaatio on sirpaleista ja valtaosaltaan merkityksetöntä. Aivan totta, mutta laadukasta tietoa on silti sama määrä kuin ennen. Erona on se, että ennen kirjojen ja sanomalehtien painaminen oli kallista eliittipuuhaa. Ei silloin olisi voinut painaa, että prinsessa Estellelle tuli nokkosrokko. Ennen köyhälistö kaivoi ojaa, nykyään tyhmälistö lukee että prinsessa Estellelle tuli nokkosrokko. Ennen oppineisto luki ne harvat painetut lehdet. Nykyään sivistyneistö osaa kyllä seuloa muusta informaatiovirrasta ne harvat merkitykselliset tekstit.

Sama pätee kirjallisuuteen, elokuviin sekä muuhun taiteeseen. Kun paperi on kallista, roskaa ei paineta. Kun kirjat voi julkaista omakustanteena tai netissä, mikä tahansa postmodernistinen roska on kirjallisuutta. Kun värit ja kankaat maksavat työläisen kuukauden palkan, työläinen ei maalaa. Kun tarvikkeet voi ostaa ohimennen lähimmästä Tiimarista, puolet ihmisistä nimittää itsensä taiteilijaksi. Kummassakin tapauksessa hyvää taidetta on sama osuus. Kulttuuri ei kokonaisuudessaan ole sen rappeutuneempaa kuin ennenkään.

Elintasoltaan köyhät, sivistykseltään köyhät
Hyvä analogia sivistyksen suhteellisuuteen on köyhyys. Jokaisella työttömällä on nykyään Suomessa kengät, vaikka joskus koko perhe pärjäsi yksillä saappailla. Jos joku lahjoitti perheelle kengät, lahja oli arvokas. Jos köyhän perheen vesa pääsi kouluun oppimaan lukutaitoa, sen arvo oli hyvin suuri. Nykyään kengät ovat jokaisen perusoikeus, samoin lukutaito. Elintaso on noussut. Sivistyneisyysvaatimus on noussut. Käyrä siirtyy janalla eteenpäin, ei muuta muotoaan.

Ennen työ täytti köyhälistön elämän, nykyään viihde täyttää tyhmälistön elämän. Jos 1700-luvulla talonpoika kulutti harvat työstä yli jäävät vapaatunnit pontikankeittoon, niin miten hänen sivistyneisyytensä eroaa nykyajan kaupankassasta joka kuluttaa vapaa-aikansa Big Brotheriin? Huvitelkoot. Ei se ketään satuta. Se on luonnollinen kehityskulku. Kauhuskenaariot ovat turhia. Viihde ei ole uhka sivistykselle ja kehitykselle. Onnettomia bernardeja tulee aina olemaan ja siksi kehitys ei pysähdy.

Se mikä ennen oli kulttuurin eliittiä, on nyt laimennut massakulttuuriksi. Korkeakulttuuri on sen sijaan saanut uusia muotoja. Ei voi vaatia, että asioiden merkitys pysyisi iän kaiken samana.


Aihetta sivuavia tekstejä
Kakspistenolla: ”onko kyseessä jo pidempiaikainen kulttuurinen rappio, joka on seurausta Postmanin jo 80-luvulla ennakoimista tapahtumista?”
Orwell vai Huxley: ”Huxleyn maailma on siis tekotodellisuus, jota täytetään tyhjääkolisevilla merkityksillä.”
Kulttuuri viestintänä: ”uusviestintä täytti koko maailman sellaisella uutistulvalla, jonka alta ajattelukykyisenä ja selväjärkisenä selviäminen vaatii kyllä suurta itsekuria ja mielen hallintaa.”
Keskisuomalainen: ”Olen ylpeä, kun en huvita itseäni hengiltä, vaan katson pelkästään ohjelmia, jotka eivät manipuloi minua viihteellisesti.”
Dr. Doctor: ”Huxleyn maailmassa aikamme haasteet: vanhemmuus, uskonto, kulttuuri, taide ja tiede on ratkaistu unohtamalle ne.”
Ruukinmatruuna: ”Huxleyn maailmassa kaikella on hinta mutta millään ei ole arvoa – maailmasta on tehty kertakäyttökulttuurin ja massatuotannon banaali, loppuun asti esineellistetty ja tuotteistettu kulttuuriton kulttuuri.”
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s