Sitaattikimara tietämisestä

Tietojen hankkimisen kyky on tärkeä, mutta vielä tavoiteltavampi on tietojen soveltamiskyky. Oivalluksiin johtavaa tietoa tulee vastaan milloin missäkin ja mitenkin, se pitää vain tunnistaa ja ottaa käyttöön.
– Ernst Billgren: Mitä on taide?


Taito kohota tietoa korkeammalle on asia, jota on harjoiteltava uudelleen.
– Robert Musil: Mies vailla ominaisuuksia

Toisaalta, jos joku ryhtyy rikkomaan älyilykatrillien kuvioita tyhmillä kysymyksillä, hänen sanansa voivat saada arvaamatonta painoa. Sellaisena näemme Sokrateen vaikutuksen, niin tuntuu toimineen vaikkapa G.E. Moore joka L.E:n muistelmien mukaan hallitsi Cambridgen filosofisia keskusteluja kysymyksellään ”mitä sinä tuolla tarkoitat”.

Yksinkertaisten lauseiden kirjoittaminen on vaikeata. Lisäksi ne näyttävät kiusallisen selvästi minkä verran asiaa ihmisellä on.
– Martti Anhava: ”Älkää nauttiko!” Parnasso 4/2010 

Tuolla siis, tuumin, asuu tämä kunnon mies, tekee työtään vuodesta toiseen, lukee ja selittää tekstejä, etsii yhtäläisyyttä vähäaasialaisen ja intialaisen mytologian väliltä ja on aikaansaannoksiinsa tyytyväinen, koskapa uskoo työnsä tähdellisyyteen, uskoo tieteeseen, jonka palkollinen on, uskoo pelkän tietämisen arvoon, tiedon karttumisen arvoon, kehitykseen ja eteenpäinmenoon. […] hän on sävyisä, ajatukseton, tyytyväinen lapsi, omasta tärkeydestään mainiosti tietoinen – toisin sanoen sangen kadehdittava olento.
– Hermann Hesse: Arosusi

Kun on ajatellut ajatuksensa puolitiehen, tietää kuinka asiat ovat. Kun on ajatellut sen loppuun saakka, tietää vain kuinka asiat eivät ole.

 – Olavi Ingman: Kysy lähteeltä. Parnasso 7/80

“Tieteen valossa on se vaara”, David lausahti hiljaa, “että voi erehtyä luulemaan itsensä ja koko maailman jo kartoitetuksi, vaikka todellisuudessa onkin valolähteen sokaisema ja näkee siksi kaiken ympärillä olevan pimeänä ja käsittämättömänä, ja vain oma nenä kylpee valossa. Se joka matkustaa Afrikan halki valaistussa salonkivaunussa kertoo kotiin palattuaan, että Afrikka on uhkaava metsänreuna.”

”…me uneksimme, että maailma on täysin johdonmukainen ja ristiriidaton ja yksinkertainen. Ja me toivomme sen olevan totta, osittain siksi että” – David hapuili sanoja – ”siksi että matematiikka on alkanut muistuttaa Pisan kaltevaa tornia. Valtava rakennelma, joka alkaa äärettömän hitaasti kallistua, eikä kukaan tiedä mitä pitäisi tehdä. Mutta silti tietysti toivoo.”

Hän katsoi surkeana eteensä. ”Eikä vain matematiikka vaan myös luonnontieteet. […] se kasvaa kaiken aikaa yhä korkeammaksi ja kallistuu yhä enemmän.”
– Peter Hoeg: Matka pimeän sydämeen

Ovelat halveksivat oppineisuutta, yksinkertaiset ihailevat sitä, viisaat käyttävät sitä hyväkseen; sillä oppi ei ole olemassa itseään varten; mutta tämä viisaus on saatu ilman oppineisuutta, sen ulkopuolelta, toteamalla kokemuksen kautta.
Francis Bacon

                        Samoin
asetti loistolle myös maisen elon
hän yhteisvartiattaren ja johdon,
tää että siirtäis aina aarteet turhat
kansasta kansaan, maasta maahan, ilman
inehmon ymmärryksen yltämättä.

Siks heimo toinen nousee, toinen vaipuu,
ja kaikki käy tuon tuomar-vallan mukaan,
niin salaisen kuin käärme ruohikossa.
– Dante: Helvetti

Kyseenalaista vain asioita joista olet sataprosenttisen varma että ne ovat totta. Se on haastavinta ja näinollen se tuo eniten energiaa.
– Ernst Billgren: Vad är konst II

Ja loppuun suosikkini:

Sitaatti, tuo älyn näppärä korvike
Mainokset